Talvilintulaskennan perusajatukset

 

 

Ensimmäisen systemaattisen talvilintujen laskennan järjesti ornitologi Frank Chapman Yhdysvalloissa joulupäivänä 1900 vaihtoehdoksi tuolloin muodissa olleelle kilpailulle, jossa pyrittiin yhden päivän aikana ampumaan mahdollisimman monta lintua. (Sama herrasmies poseerasi itsekin kaksipiippuinen haulikko käsissään vielä vuonna 1890 valokuvassa, jossa uhrina oli Mississippin suoalueiden ikimetsien maaginen rämetulikärki, Campephilus principalis, lintu, joka keväällä 2005 nousi otsikoihin löydyttyään uudestaan yli puolen vuosisadan kateissaolon jälkeen. Tällaista oli ornitologia noihin aikoihin.) Amerikkalaisessa mallissa talvilintuja laskevat ryhmät kiertelevät autoilla (ja harvemmin jalkautuen) määrättyjä reittejä läpimitaltaan 24 km olevien ympyränmuotoisten alueiden sisällä koko yhden päivän valoisan ajan merkiten muistiin kaikki nähdyt linnut. Tuossa ensilaskennassa oli 25 aluetta, joilta 27 osanottajaa havaitsivat 90 lajia ja 18500 yksilöä. Sittemmin havainnointiteho on kasvanut ratkaisevasti. Esimerkiksi vuoden 2002 laskennoissa yli 50 000 lintuharrastajaa tutki 1981 tällaista noin 452 neliökilometrin aluetta, joilta löydettiin yli 73 miljoonaa lintuyksilöä.

 

Suomessa talvilintuja on laskettu talvesta 1956/57 alkaen. Eroina Yhdysvaltojen malliin suomalaiset lintuharrastajat kiertävät kolmesti talvessa noin 10 km pituisen vakioreitin. Syyslaskenta suoritetaan 1.-14.11., vuodenvaihteen laskenta 25.12.-7.1. ja kevätlaskenta 21.2.-6.3. Laskennat järjestää Eläinmuseo yhdessä lintutieteellisten paikallisyhdistysten kanssa. Tulokset antavat luotettavaa tietoa maamme talvilintujen kannanmuutoksista. Lisätietoja löytyy Eläinmuseon nettisivuilta.

 

Talvilintulaskenta on mitä suositeltavin tapa harrastaa lintuja vuoden hiljaisimpana aikana. Kävellen suoritettava laskenta kohottaa harrastajan kuntoa ja mielialaa, opettaa havainnointitarkkuutta ja järjestelmällisyyttä sekä tuottaa samalla arvokasta aineistoa lintutieteelle. Reiteiltä löytyy kaiken lisäksi joka talvi mukavia yllätyksiä ns. peruslajien lisäksi. VLH toivottaa uudet talvilintulaskijat tervetulleiksi ja avustaa uusien reittien suunnittelussa. Ota yhteyttä nykyisiin laskijoihin. Uuden reitin voi aloittaa missä laskennassa tahansa. Edellytyksenä on talvilintujen ja niiden äänten tuntemus. Tutustu ylläolevasta linkistä kohdasta laskentaohjeet löytyviin uuden reitin suunnitteluohjeisiin. Jukka Leskelä on talvesta 2002/03 alkaen laatinut VLH:n alueen laskentareittien tuloksista excel-muotoisen koosteen, joka on jo osoittautunut mainioksi työkaluksi paikallistason muutoksien seurantaan.